Mannermaiset seisojarodut ovat erittäin riistaintoisia, eikä niitä tulisi hankkia kuin metsästävään kotiin. Näiden koirien koulutus toimivaksi metsästyskoiraksi edellyttää kuitenkin hyvää yhteistyötä isännän/emännän kanssa, joten kaikki sellaiset harrastusmuodot, jotka harjaannuttavat tuota yhteistyötä, soveltuvat erinomaisesti oheistoiminnaksi metsästyksen lisäksi.
Toisaalta seisojilta vaaditaan kovaa kuntoa jaksaakseen kunnolla pitkätkin metsästysreissut usein vaativissakin maastoissa, tämän vuoksi kaikki sellaiset harrastusmuodot, jotka parantavat koiran ja miksei isännän/emännän kuntoa soveltuvat myös erinomaisesti harjoitteluksi näiden koirien kanssa.
Tällaisia harrastusmuotoja ovat esimerkiksi valjakkohiihto, ahkionveto, tottelevaisuuskoulutus ja agility.
Mannermaiset kanakoirarodut soveltuisivat myös hyvin metsästyskoirien jäljestämiskokeisiin (MEJÄ) ja vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskokeisiin (VAHI).
Monipuolinen metsästyskoira: 😀
Mannermainen kanakoira on monipuolinen pienriistajahtiin soveltuva metsästyskoira, ehkä yleisimmin sitä käytetään metsä- ja peltokanalintujen metsästykseen, mutta myös muu pienriista kuten jänikset ja pienpedot ovat oivia metsätyskohteita.
Mannermainen kanakoira on myös erinomainen noutava koira. Jotkut käyttävät näitä koiria jopa haavoittuneen suurriistan jäljestykseen.
Meillä tunnetuin ja yleisin metsästystapa on käyttää koiran hakua apuna riistan löytämisessä, haulla tarkoitetaan koiran tapaa etsiä riistaa maastosta, tällöin koira risteilee muutaman sadan metrin etäisyydellä ohjaajastaan ja tuulta sekä maaston piirteitä hyväksi käyttäen etsii riistaeläimiä.
Metsästyspäivän aikana koira juoksee helposti kymmeniä kilometrejä riistaa hakiessaan, vainun saatuaan seisova kanakoira paikallistaa riistan ja osoittaa sen sijainnin seisonnallaan.
Riistaeläin piiloutuu lähellensä saapunutta koiraa ja näin ollen ohjaaja voi huoletta kävellä tilanteeseen ilman että riista karkottuu, ohjaajan luvalla koira avanseera, eli ajaa piiloutuneen riistaeläimen liikkeelle.
Heti kun riista karkottuu, on koiran pysähdyttävä, noutamaan koira saa lähteä vasta ohjaajan annettua siihen luvan.
Koiran pysähtyminen riistan karkottuessa ja nouto vasta luvalla on turvallisuuta merkittävästi liisäävä tekijä.
Usein koira löytää riistaa niin kaukaa tai niin peitteisestä maastosta, ettei ohjaaja voi havaita koiraansa värikkäistä huomioliiveistä huolimatta, tällöin koiran on oma-aloitteisesti tai pillikutsulla tultava hakemaan ohjaaja paikalle, josta se riistaa löysi.
Tätä ominaisuutta kutsutaan tiedottamiseksi ja se on ehkäpä paras ilmentymä koiran ja ohjaajan saumattomasta yhteistyöstä. Monella koiralla tiedottaminen on luontainen toiminto.
Vesilinnustuksessa mannermaiset kanakoirat ovat erinomaisia noutajia ja myös ylösajavia koiria, monilta roduilta vaaditaan niiden kotimaassa väsymätöntä työskentelyä haavoittuneen sorsa tai hanhen kanssa, mikä näkyy näiden rotujen työskentelyssä myös Suomessa. Hyväluonteinen mannermainen kanakoira on myös rauhallinen passikaveri ja varma noutaja kyyhkyjahdissa.
Rusakoitra ja metsäjäniksiä pääsee mannermaisten kanakoirien kanssa muun ohessa metsästämään seisonnalta kuten kanalintuja.
Rusakolle tai jänikselle tehty riistatyö hyväksytään täydentävänä riistatyönä KAER-kokeissa.
Varsinkin eteläisemmässä Suomessa ja Pohjanmaalla seisojia käytetään myös ylösajavina koirina rusakkojahdissa hyvällä menestyksellä.
Monilta roduilta vaaditaan kotimaassaan petoeläinkovuus,
tämän ansiosta nämä koirat ovat tehokkaita apureita pienpetojahdissa. Myös verijälkityö kuuluu monen rodun kotimaassa koevaatimuksiin aikuisilla koirilla, minkä vuoksi työskentely verijäjellä lukeutuu monilla roduilla luontaisiin rodunomaisiin taipumuksiin.
Kanakoirien erikoiskokeet (KAER) on hyvä paikka tutustua mannermaisten kanakoirien toimintaan metsällä. Tuomarilta ja ohjaajalta on kuitenkin aina kysyttävä lupa päästä seuraamaan koiran työskentelyä lähempää.